keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Lähtöön ...pieni hetki vai ikuisuus?

Tasan kolmen kuukauden kuluttua (13.9.) katselen kärsimättömästi kelloa, että joko voitaisiin jo laskeutua monen tunnin lentokoneessa istumisen jälkeen. Toisaalta matkan aika on vasta kesän jälkeen, ja aikaa on vielä paljon, toisaalta viikot menevät ohi hujauksessa, ja yhtäkkiä huomaankin olevan jo kiire pakata tavaroita...

Edellisessä viestissä hermoilin käytännönjärjestelyistä. Kuten jo silloin arvelin: kun hommat vaan tekee, niin ei ne niin ylitsepääsemättömiä olekaan. Apurahahahemukset on laitettu, lentoliput ostettu ja kela myöntänyt opintotuet. Kaikki hommat hoituu varmasti hyvin. Lähtö alkaa pikkuhiljaa tuntua todelliselta, kun voi katsoa lentolipuista jo lähtö- ja paluukellonajatkin . Jänskää...


Meitä Ghanaan lähtijöitä on viisi naista: yksi Helsingistä, kolme Turusta ja minä Kauniaisista. Samaan harjoittelupaikkaan kanssani tulee yksi, Anna. Ketään lähtijöistä en tunne etukäteen. Tapasimme keväällä Helsingissä kansainvälisyysvalmennuksessa ja sen jälkeen olemme pitäneet sähköpostilla yhteyttä ja varaneet liput samoille lennoille. Ghanassa varmaan matkustamme yhdessä tutustumassa maahan. Eiköhän kolmen kuukauden aikana ehdi tutustua matkatovereihin vallan mainiosti :)

Meidän (minä ja Anna) harjoittelupaikkamme on House of Grace. Se on kuurojen lasten koulu/päiväkoti, jossa on ollut aiemminkin harjoittelijota meidän koulustamme. Nämä kaverit ovatkin aivan korvaamaton tuki ja apu valmisteluissa. Kiitos teille Karo ja Johanna! En osaa viittomakieltä harjoitteluun lähtiessäni, mutta Suomessa käytetyt viittomat ovatkin jokatapauksessa eri kuin Ghanassa. On mielenkiintoista nähdä, miten kommunikointi lasten kanssa hoituu ilman yhteistä kieltä Ja enköhän harjoittelun aikana opi ainakin jonkin verran viittomaan.
Myös koulun rehtori Hanna on suomalainen, mikä helpottaa ulkomaillaoloaikaa huomattavasti. On aivan mahtavaa, että meillä on siellä ihminen, joka ymmärtää paikallisen kulttuurin, sekä sen, mistä me tulemme. Eikä ole lainkaan itsestäänselvää, että Afrikassa voi saada harjoittelunohjauksen suomeksi! :D
Etukäteen on vaikea sanoa, millaisia tehtäviä harjoitteluumme kuuluu. Sen näkee sitten, mutta ilmeisesti monipuolisia tehtäviä tarjolla: hartauksia, leikittämistä, lastenhoitoa, avustamista ja jopa sijaistamista oppitunneilla...
Koululla on myös internetsivut. Käypä katsomassa, millaiseen paikkaan olen menossa...
http://www.hofgrace.com