Loppurutistus enää jäljellä

Hii!!! Ylihuomenna koittaa lähdön hetki ja me ei meinata housuissamme pysyä :D. On niin ihanaa päästä kotiin, nähdä tutut ihmiset, tuntea pakkanen ja hypätä joulufiilistelyyn.

Laukut pitää/saa pakata taas täyteen ja raahata lentokentälle. Toivottavasti saan kaiken mahtumaan hyvin, painorajat eivät pauku ja tavarat pysyvät ehjinä. Ostin käytetyn matkalaukun omani seuraksi ja huomasin kotona sen olevan rikki. Täytyy sitten vain pakata rikkumatonta tavaraa siihen... Onneksi jo nyt, eikä niin, että Suomessa huomaisi laukun sekä sisällön olevan hajalla. Saas nähdä, kuinka laukkujen roudaaminen onnistuu, se saattaapi olla jopa pakkaamista suurempi haaste.

Tänään vietän rentoa päivää kotona oleskellen, pakkaillen ja ehkäpä lähden vielä viimeisen kerran kangaskaupoille. Huomenna on rantapäivä tyttöjen kanssa. Viimeiset värit pintaan (suurin osa "rusketuksesta" taitaa lähteä ihosta ensimmäisessä saunassa) ja nauttimista auringosta ja lämmöstä ennen kotimaan kylmyyttä. Lämpöero näkyy olevan melkein neljäkymmentä astetta, eli pitkät vaatteet tulevat tarpeeseen. Tänään herätessä mietittiin, miten inhottava Suomessa onkaan kömpiä peiton alta kylmyyteen... Maanantaina on viimeinen päivämme niin koulussa kuin Ghanassakin. Jätämme kunnon heipat lapsille, otamme vielä valokuvia muistoksi ja taitaapa koko päivä mennä ihan lähdön huumassa. Illalla kymmenen jälkeen kone nostaa meidät paluumatkalle.

Päiviä ollaan tasaiseen tahtiin laskettu, mutta aina uudestaan yllätytty siitä, kuinka vähän niitä onkaan jäljellä. Nyt olo on samaan aikaan onnellinen Afrikasta ja kotiinpaluusta.

Jälleen näkemistä odottaen!